Ketä ja mitä oikein tutkitaan? osa 1

Monella vilisee tutkimuksen termistöt aivan ohi ja yli ymmärryksen – mikä se otanta oikein on ja mitä silloin tutkitaan? Ja miten se otanta tehdään? Milloin tutkimus on edustava – ja mitä se sitten tarkoittaa? Onko se sama kuin luotettavuus? Ja miten otos ja näyte eroavat toisistaan?

Paljon kysymyksiä ja kuitenkin pyöritään saman asian äärellä: kun halutaan tehdä tutkimus, mitä pitää huomioida vastaajajoukosta ja miten pitää toimia, jotta tulokset ovat luotettavia?

Kirjoitan tiiviin sarjan siitä, mistä tutkimus lähtee liikkeelle. Aloitan tutkittavasta perusjoukosta, ja seuraavassa osassa käyn läpi eri otantamenetelmiä ja kolmannessa osassa mahdollisia virheitä otannassa. Suositeltavaa on lukea jutut tässä järjestyksessä.

Perusjoukko

Perusjoukko (population) on se joukko havaintoyksiköitä (”ihmisiä”), joka on tutkimuksen kohteena. Perusjoukkona voi olla esim. tietyn yrityksen asiakkaat, tietyn järjestön jäsenet, tietyn yrityksen koko henkilöstö, tietyn ajanjakson kaikki toimitukset, asiakaspalveluun tulleet puhelut tiettynä aikajaksona jne. Pääasia, että perusjoukko on tietty rajallinen määrä näitä havaintoyksiköitä.

Esimerkki: jos yrityksellä on sekä kuluttaja- että yritysasiakkaita ja päätetään tutkia yritysasiakkaiden mielipiteitä, niin silloin perusjoukko on ko. yrityksen kaikki yritysasiakkaat, mutta eivät kuluttaja-asiakkaat, eli kaikki yrityksen asiakkaat eivät kuulu perusjoukkoon.

Koko perusjoukko vai osa siitä

Kokonaistutkimuksessa tutkitaan koko perusjoukko. Perusjoukkoa pienemmät osajoukot ovat otos tai näyte.

Kokonaistutkimus

Kokonaistutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa tutkijan mielenkiinto kohdistuu samalla painoarvolla koko tutkimuksen perusjoukkoon, kuten esimerkiksi kaikkiin yhdistyksen jäseniin tai yrityksen koko henkilöstöön tai asiakkaisiin. Kun perusjoukko on kooltaan pieni, tutkimus on mielekästä toteuttaa kokonaistutkimuksena. Usein kuitenkin perusjoukko on niin suuri, että kaikkia siihen kuuluvia havaintoyksiköitä ei ole mielekästä eikä mahdollista tutkia. Tällöin perusjoukosta on valittava vain tiettyjä havaintoyksiköitä lähempään tarkasteluun. Kyselytutkimuksissa on mahdollista käyttää useimmin kokonaistutkimusta kuin haastattelututkimuksissa, jolloin yleensä otetaan otos tai näyte tarkasteluun.

Otos

Jos ei ole mahdollista tai taloudellisesti kannattavaa tutkia koko perusjoukkoa, niin voidaan tutkia perusjoukon osajoukko. Kun tutkittavaa osajoukkoa voidaan perustellusti pitää edustavana (ikään kuin perusjoukko pienoiskoossa), niin sitä kutsutaan otokseksi.

Sopivalla otantamenetelmällä pyritään varmistamaan otoksen edustavuus. Parhaiten edustava otos saadaan satunnaisuutta apuna käyttäen (arvonta). Edustavan otoksen avulla on mahdollista tehdä perusjoukkoa koskevia päätelmiä (yleistyksiä).

Esimerkki: mielipidetutkimuksissa, joissa kartoitetaan poliittisten puolueiden kannatusta, otoksen suuruus on yleensä 2000 vastaajaa, jotka edustavat suomalaisia pienoiskoossa eli nais-miesjakauma, ikäjakauma, asuinalueet, sosio-ekonomiset tekijät, ym. vastaavat samassa suhteessa oikeaa, tiedettyä väestöjakaumaa. Näin 2000 vastaajan mielipiteistä voidaan tehdä koko viiden miljoonan suomalaisen perusjoukkoa koskevia päätelmiä (yleensä pienellä 2-3% virhemarginaalilla).

Näyte

Jos poimitaan tutkimukseen ne perusjoukon alkiot, jotka ovat ”saatavilla”, niin kyseessä on näyte eikä otos. Näytteen valitsija tai näytteen kohteet voivat toimia ”puolueellisesti” (yksipuolisesti), koska näytettä ei valita arpomalla. Kyselytutkimuksissa näytteen perusteella ei pidä tehdä perusjoukkoa koskevia päätelmiä.

Esimerkki: jos tutkitaan asiakaspalveluun soittaneiden asiakkaiden mielipiteitä asiakaspalvelun toimivuudesta ja sitä kautta myös yrityksen toiminnan laadusta, ei voida tehdä päätelmää, että kaikki asiakkaat olisivat samaa mieltä soittajien kanssa. Soittajien syyt voivat olla värittyneitä ja antaa yksipuolisen kuvan yrityksen toiminnan laadusta.

Seuraavassa kirjoituksessa käydään läpi, miten otanta tehdään, jotta otos olisi mahdollisimman edustava.
- > osa 2 Otantamenetelmät

Kolmas osa käsittelee otantaan liittyviä virheitä ja mitä ne vaikuttavat tulosten luotettavuuteen.
- > osa 3 Otannan virheet