Myyntipuhelua ei saa naamioida tutkimukseksi

 

“Firma X:stä päivää. Olisiko sinulla hetki aikaa osallistua tutkimukseen?” Seuraavaksi soittaja esittää muutamia kysymyksiä esimerkiksi kauneudenhoidosta ja tunnustelee, millaista kosmetiikkaa tapaat käyttää. Kysymysten jälkeen soittaja jo kertookin, että hänen edustamallaan yrityksellä on myydä sinulle juuri niitä tuotteita, joita sinä tarvitset. Kuulostaako tutulta?

Kyseessä ei siis ole tutkimus lainkaan. Tämä on ihan puhtaasti myyntipuhelu, joka on naamioitu tutkimuksen muotoon. Kuluttajasuojalain mukaan myyntiä ei saa piilottaa markkinatutkimuksen taakse, vaan kuluttajalla on oikeus heti puhelun alussa saada tietää, että hänelle ollaan myymässä tuotteita.

Minulla tällaiset soitot nostavat kiukun pintaan. Koen, että myyntitavallaan yritys aliarvioi meitä kuluttajia, ja jopa huijaavat ihmisiä saadakseen lisää asiakkaita. Minun kohdallani myyntisoiton lopputulos on varmasti päinvastainen kuin se mitä yritys tavoitteli, sillä en todellakaan osta mitään, jos koen oloni huijatuksi.  Mutta nämä puhelut aiheuttavat kuluttajissa hämmennystä, se on varmaa.

Miksi osa yrityksistä sitten menettelee näin? Isoin syy on varmaankin se, että puhelinmyynti ei ole enää niin menestyksekästä, kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Ihmiset ovat epäluuloisia puhelinmyynnin suhteen, onhan sen vaaroista toitotettu jo kauan. Kuluttajilla on myös paljon uusia vaihtoehtoja ostaa tuotteita, emmekä elä enää postimyynnin tai kivijalkakaupan varassa. Siksi yritykset joutuvat jatkuvasti miettimään uusia tapoja myydä ja tavoittaa asiakkaita. Valitettavasti jotkut tavat ovat joko epäilyttäviä, väärin toteutettuja tai jopa laittomia.

Tutkimustoimiston näkökulmasta nämä “tutkimukset” tekevät todellista hallaa ammattimaisten tutkimusten tekijöille. Ihmisten voi olla vaikeaa erottaa aitoja tutkimuksia näistä myyntiyrityksistä, ja sen myötä luottamus kaikkiin tutkimusten tekijöihin on vähentynyt. Tämän huomaa, kun me tutkimustoimistossa etsimme haastateltavia aidon tutkimuksen tekemiseen. Ihmiset ovat kyllästyneitä vastaamaan kyselyihin, joiden motiivit ovat joskus epäselviä.

Pysykäämme siis valppaina, me puhelimeen vastaajat. Kysytään, kyseenalaistetaan ja tarkistetaan. Meillä on oikeus kysyä, mihin tarkoitukseen tietojamme käytetään, ja mikä on puhelun oikea tarkoitus. Tuskin monikaan yritys jatkaa tällaista toimintatapaa, jos se ei tuota heille tulosta. Muistakaa, että jos puhelun sisällössä tai myyvässä yrityksessä on jotain vähänkin epäilyttävää, voi aina sanoa ystävällisesti mutta päättäväisesti: ”Ei kiitos.”