Otantamenetelmiä ja otoksen edustavuus, osa 2

Otantamenetelmiä on useita ja niiden oikealla valinnalla pyritään varmistamaan otoksen edustavuus eli kuinka hyvin otos heijastelee perusjoukkoa - toisin sanoen kuinka yleistettävää saatu tieto on.

Jos tutkija valitsee tutkittavia oman harkintansa mukaan, niin kyse ei ole otoksesta, joka on aina sattumanvarainen, vaan harkinnanvaraisesta näytteestä. Tällöin on kyseenalaista tehdä koko perusjoukkoa koskevia päätelmiä näytteen perusteella.

Eri otantamenetelmillä pyritään varmistamaan satunnaisuus = kaikilla perusjoukon jäsenillä pitäisi olla samanlainen mahdollisuus päästä otokseen mukaan. Joissain menetelmissä voidaan myös varmistaa tiettyjen avainryhmien riittävä edustus otoksessa (katso alla Ositettu otanta). Käytännön tilanne ja käytössä olevat resurssit sanelevat minkälaista otantamenetelmää käytetään. On tärkeää, että käytetty otantamenetelmä kuvataan tutkimusraportissa, jotta voidaan tietää edustavuus.

 

Yksinkertainen satunnaisotanta – arvonta

Otannan perusmenetelmä on yksinkertainen satunnaisotanta. Yksinkertaisessa satunnaisotannassa jokaisella havaintoyksiköllä on yhtä suuri todennäköisyys tulla poimituksi otokseen. Yksinkertainen satunnaisotanta valitaan arpomalla. Hyvä apuväline on tehdä otanta Excelin apuohjelmalla.

Käytännössä yksikertainen satunnaisotanta etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa tutkijalla täytyy olla käytettävänään lista kaikista perusjoukon havaintoyksiköistä. Seuraavaksi tutkijan täytyy päättää haluamansa otoksen koko. Tätä varten on olemassa erilaisia sääntöjä, jotka liittyvät siihen, kuinka tarkasti otoksesta saadut tulokset voidaan yleistää perusjoukkoa koskevaksi. Yleisesti ottaen otoskoko on suhteutettava tutkimustarpeisiin ja käytettävissä oleviin resursseihin. Jos perusjoukko on pieni, kannattaa tehdä niin sanottu kokonaistutkimus eli kerätä tiedot kaikista perusjoukon jäsenistä.

Esimerkki: meillä on lista yrityksen asiakkaita (asiakasrekisteri), joka voidaan järjestää Exceliin. Listalla on 5000 nimeä. Päätämme lähettää kyselyn heistä 1000 henkilölle. Excelissä on valmis otanta-apuohjelma, jolla poiminta voidaan suorittaa. Näin saamme satunnaisesti arvotun otoksen, jolle kyselykaavake lähetetään.

 

Systemaattinen otanta

Systemaattinen eli tasavälinen otanta sopii käytettäväksi silloin, kun perusjoukkoa ei tarkkaan pystytä määrittämään, esimerkiksi myymälän asiakastutkimus ovensuukyselynä, liikennetutkimus maantiellä jne. Systemaattisessa otannassa valitaan ensin poimintaväli (esim. joka kymmenes asiakas/auto). Sitten poiminta tehdään valitulla poimintavälillä alkaen ensimmäisestä havainnosta ja jatkuen kunnes haluttu määrä vastaajia on koossa.

Jos perusjoukon koko on tiedossa, voidaan poimintaväli laskea jakamalla perusjoukon koko halutulla otoskoolla. Esimerkiksi myymälässä käy 1000 asiakasta päivässä ja halutaan saada 100 haastattelua, jolloin pysäytetään joko kymmenes tulija.

Menetelmä sopii käytettäväksi myös silloin, jos käytettävissä on luettelo perusjoukon jäsenistä, esim. jäsenluettelo tai asiakasrekisteri. Luettelosta voidaan poimia otos systemaattista otantaa käyttäen, vaikka satunnainen poiminta on tällöin helpoin.

Systemaattista otantaa käytettäessä täytyy varmistaa, ettei poimintajonossa esiinny jaksollisuutta, jolloin on vaarana, että näyte vinoutuu. Luettelo kannattaa ”sekoittaa” eli varmistaa, että poimittaessa ei tietty järjestys aiheuta otokseen tietyllä kriteerillä painottuneita vastaajia.

Esim. kun korttipakka on järjestetty niin että kortit ovat numerojärjestyksessä kakkosesta ässään maittain, niin poimittaessa joka kolmastoista kortti, saadaan kaikki poimitut kortit ässiksi.

 

Ositettu otanta - avainryhmien edustus taattu

Ositetun otannan avulla pyritään varmistamaan, että otos on mahdollisimman edustava tutkimuksen kannalta merkittävien ryhmien osalta. Edustavassa otoksessa tärkeät ryhmät ovat edustettuina otoksessa samassa suhteessa kuin perusjoukossa, esim. suhteessa yhtä paljon miehiä ja naisia kuin perusjoukossa. Joskus jokin ryhmä voi olla niin pieni, että yksinkertainen satunnaisotanta ei pysty varmistamaan, että ryhmän edustus toteutuisi otoksessa.

Esimerkki: Jos tutkimuksen tarkoituksena on vertailla Suomessa asuvia suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä, niin yksinkertaisella satunnaisotannalla arvottu otos luultavasti sisältäisi aika vähän ruotsinkielisiä. Vertailua varten ruotsinkielisiä pitäisi kuitenkin olla niin paljon, että voitaisiin tehdä kaikkia Suomessa asuvia ruotsinkielisiä koskevia päätelmiä. Ratkaisu on ositettu otanta, jossa arvotaan otos erikseen suomenkielisistä ja erikseen ruotsinkielisistä.

Vaihtoehto 1: Jos halutaan nimenomaan verrata kyseisiä ryhmiä toisiinsa, niin käytetään tasaista kiintiöintiä: arvotaan suomenkielisiä yhtä monta kuin ruotsinkielisiäkin. Tällöin otoksesta ei tietenkään suoraan voi tehdä kaikkia Suomessa asuvia koskevia päätelmiä, ainoastaan päätelmiä suomenkielisistä vs.  ruotsinkielisistä.

Vaihtoehto 2: Jos tutkimuksen tarkoituksena on tehdä kaikkia Suomessa asuvia koskevia päätelmiä, mutta halutaan taata suomenkielisten ja ruotsinkielisten edustus otoksessa, niin voidaan käyttää suhteellista kiintiöintiä: suomenkielisten ja ruotsinkielisten suhde säilytetään samana kuin perusjoukossa, mutta ne arvotaan erikseen omista ryhmistään.

Edellinen esimerkki ositetusta otannasta on hyvin yksinkertainen. Käytännössä luokittelevia muuttujia voi olla useita, jolloin perusjoukko täytyy jakaa useampaan ryhmään ennen otannan suorittamista.

Ositetussa otannassa voidaan osittavana muuttujana käyttää mitä tahansa tutkimuksen kannalta tärkeää muuttujaa. Kuluttajatutkimuksessa muuttujia voi olla ikäryhmä, sukupuoli, asuinseutu, tulot, ammatti, jne. Yritystutkimuksissa muuttujia ovat yleensä yrityksen koko, liikevaihto, toimiala, ym.

 

Ryväsotanta

Ryväsotantaa käytetään yleensä suuria haastattelututkimuksia tehtäessä. Tavoitteena on vähentää tietojen keruun aiheuttamia kustannuksia samalla varmistaen, että otos on kuitenkin mahdollisimman edustava.

Ryväsotannassa perusjoukon alkiot ryhmitellään ryppäisiin. Vain osa ryppäistä pääsee mukaan otokseen.

Esimerkki: Jos tutkitaan tänä vuonna peruskoulun aloittavia, niin voidaan poimia ensin otos kouluista, jolloin koulut ovat ryppäitä. Tämän jälkeen arvotaan kustakin otokseen tulleesta koulusta tietty määrä tutkimuksen kohderyhmään kuuluvia oppilaita.

 

Seuraavassa kirjoituksessa käydään läpi otannan virheitä ja niiden vaikutuksia.
- > osa 3 Otannan virheet

Ps. Jos et ole vielä tutustunut perusjoukkokäsitteeseen, niin lukaise edellinen kirjoitus tutkimuksen kohderyhmästä.
-> osa 1 Perusjoukko