Tekeekö ilmaiset nettityökalut ihmisen turhaksi?

Olin tänä aamuna kuuntelemassa seminaaria, jossa puhuttiin työkykyjohtamisesta. Siihen liittyen käytiin myös läpi erilaisia tapoja seurata henkilöstön jaksamista, työtyytyväisyyttä ja suositteluhalukkuutta. Kaikki tuttuja asioita, joiden parissa työskentelen, kun teen asiakasyrityksilleni henkilöstön ilmapiirikartoituksia tai analysoin työhön ja työkykyyn liittyviä asioita. Hyvä työkykyjohtaminen on osa yritysten kilpailukykyä, johon voin auttaa yrityksiä luomaan mittareita ja analysoimaan mittareiden tuloksia.

Kuuntelin siis esityksiä ja nyökyttelin tyytyväisenä tutuille aiheille – sitten jysähti!

Yleisöstä kysyttiin esimerkkiyrityksen edustajalta, miten he seuraavat mittareitaan ja toteuttavat tutkimusta työkyvystä?

Yrityksen liiketoimintajohtaja vastasi, että heillä on käytössä XXX eli ilmainen nettiohjelma, jolla on helppo tehdä seurantaa. Ei tarvita mitään asiantuntemusta eikä osaamista, otetaan vain (halpa) ohjelmisto käyttöön. Kuka vaan voi lähteä tekemään henkilöstötutkimuksia!

Voi ei!

Meitä tutkijoita ei siis tarvita enää? Olemmeko muuttuneet turhakkeeksi, jonka softayritysten luomat one-size-fits-all-kyselyt korvaavat…

Tuli mieleen, että jos minulla on paperi ja kynä, niin varmaan voin piirtää itselleni talon – mihin arkkitehtia muka tarvitaan?

Tai jos jotain paikkaa kolottaa, niin googlaan mikä minua vaivaa ja haen apteekista lääkkeet – ei siihen lääkäriä tarvita - eihän?

Oikeasti nyt – arvostusta peliin kanssayrittäjät!

Jotta olen päässyt siihen missä nyt olen – kyselyiden ammattilaiseksi – olen opiskellut, tutkinut, tehnyt töitä, ollut erilaisissa organisaatioissa – opiskellut lisää, ja tehnyt töitä ja tutkimuksia lisää… Olen siis käyttänyt elämästäni suuren osan siihen, että ammatillinen osaamiseni olisi kattavaa ja monipuolista. Mutta nytkö minut voidaan korvata halvoilla ohjelmilla, joita kuka tahansa osaa käyttää?

Henkilöstökyselyiden – tai asiakaskyselyiden – tekemisen tärkein kohta ei ole työkalu, jolla kyselyt tehdään vaan se että ne suunnitellaan tarkasti siihen tarpeeseen ja käyttöön, mistä tietoa tarvitaan ja mikä hyödyttää yritystä ymmärtämään käsillä olevia ongelmia ja vaihtoehtoja ratkaista niitä.

Toiseksi tärkein kohta on tiedon analysointi, datasta tehtävät johtopäätökset ja asioiden syvällisempi ymmärtäminen, jotta osataan kohdistaa kehitystoimet oikein. Näitä kahta ei nettiohjelmat korvaa – ei vaikka kuinka olisi helppo käyttöönotto ja chatti-helppari. Kyllä ammattilainen tietää mitä tekee ja osaa neuvoa asiakastaankin tekemään oikeita asioita, oikealla tavalla!

Me tutkija-ihmiset emme olla turhakkeita – ei ainakaan vielä. Meitä eivät ohjelmistot korvaa – ne vain auttavat ja toimivat meidän tukenamme – eivät korvaa ajattelua, osaamista ja pitkää kokemusta sekä ammattitaitoa.

Anna työlleni arvo - teetä tutkimus ammattilaisella!