TeeTutkimus Virhe
SatuWivolin muok siniharmaatausta adaw3
02.09.2019

Otannan virheitä, osa 3

Mikään tutkimus ei ole täydellinen, vaikka olisi kuinka huolellinen ja tarkistaisi asioita ja yrittäisi ennakoida. Virheitä tulee – joskus vahingossa, joskus tiedostamatta. Kaikille virheille ei tutkija voi mitään, kuten kadolle. Tärkeää on tunnistaa erilaisten virheiden esiintymismahdollisuudet ja niiden vaikutukset. Seuraavaksi esittelen muutaman yleisemmän mahdollisuuden, milloin ja miten virhe esiintyy. Nämä virheet tunnistamalla ja huomioimalla parannat edustavuutta ja tutkimuksen luotettavuutta.

Kehikkovirhe

Nk. kehikkovirhe tarkoittaa, että koko perusjoukko ei aina ole käytettävissä otosta valittaessa, jolloin otoksesta voi jäädä pois havaintoyksiköitä. Esim. jos haastatellaan keskellä päivää kaupassa asioivia, niin työssäkäyvät jäävät pakostakin pois otoksesta. Jos tehdään päätelmiä koko perusjoukosta, niin mennään harhaan, koska työssäkäyvien mielipiteet puuttuvat.

Joskus otoskehikko voi kattaa varsinaiseen perusjoukkoon kuulumattomia, jolloin otokseen poimitaan ylimääräisiä henkilöitä. Tätä virhettä voi eliminoida varmistamalla kyselyn alussa vastaajan kuuluminen tutkittavaan perusjoukkoon.

Otantavirhe

Eri otokset, samankokoisetkin, antavat erilaisia tuloksia. Tässä on kyse sattuman aiheuttamasta otantavirheestä.

Otantavirheen suuruus voidaan todennäköisyyslaskennan keinoin arvioida. Otantavirhe on ainoa otantatutkimukseen liittyvä virhelaji, jonka suuruus voidaan laskennallisesti määrittää. Tilastollinen päättely eli perusjoukkoa koskevien päätelmien tekeminen perustuu otantavirheen tuntemiseen.

Esimerkkinä on poliittisen kannatuskyselyn virhemarginaali, joka on yleensä 2-3% virhemarginaalin luokkaa. Jos ajatellaan virheen olevan 2%, niin silloin tulokset voivat liukua -2 prosentista +2 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että jos joku puolue saa 20% kannatuksen niin todellisuudessa tulos voi olla 18%-22% välillä. (huom. virhemarginaali ilmoitetaan aina tutkimustulosten yhteydessä)

Kato

Kato tarkoittaa kyselytutkimuksen tapauksessa niitä otokseen valittuja, jotka eivät syystä tai toisesta vastaa kyselyyn. Kato voi tarkoittaa myös yksittäisiä puuttuvia vastauksia kyselyyn vastanneiden osalta eli kaikkiin kysymyksiin ei ole annettu vastauksia.

Kyselyiden vastausprosentit jäävät usein valitettavan alhaisiksi. Tyypillisesti vastaajia on alle 20 % otokseen valituista. Kato täytyy ennakoida otoskokoa valittaessa. Otoskoko täytyy alkuaan valita niin suureksi, että kadon jälkeenkin vastaajia on riittävästi. Lopulliseen otoskokoon lasketaan vain kyselyyn vastanneet.

Kadon aiheuttaman virheen suuruuden arvioimiseen ei ole varmaa keinoa.

Otannan edut

Otantatutkimus on halvempi kuin kokonaistutkimus ja tulokset saadaan nopeammin. On ehkä yllättävää, mutta otantatutkimuksen tulokset voivat olla luotettavampia kuin kokonaistutkimuksen. Otantatutkimuksessa voidaan panostaa enemmän huolelliseen ja tarkkaan mittaamiseen sekä valitun otoksen tavoittamiseen. Kokonaistutkimuksessa kato ja kehikkovirhe ovat mahdollisia siinä kuin otantatutkimuksessakin.

Otoksen koko

Otoksen koko ratkaisee, kuinka tarkasti tuloksia voidaan tarkastella. Jos halutaan jakaa otos moniin alaryhmiin ja sanoa niistä jotakin luotettavaa, on otoksen kokoa kasvatettava. Tutkittavan perusjoukon koolla ei yleensä ole merkitystä otoksen koon määrittelyssä.

Otoskoosta ei voi antaa yleispätevää ohjetta. Pienestä otoksesta voi otantavirheen takia tulla hyvinkin epäedustava. Otoskokoa kasvattamalla voidaan aina pienentää epäedustavan otoksen todennäköisyyttä. Hyvä nyrkkisääntö on käyttää niin suurta otosta kuin resurssit suinkin sallivat.

Ps. Jos et ole vielä tutustunut perusjoukkokäsitteeseen, niin lukaise kirjoitus tutkimuksen kohderyhmästä.
-> osa 1 Perusjoukko

Edellisessä kirjoituksessa käydään läpi, miten otanta tehdään, jotta otos olisi mahdollisimman edustava.
- > osa 2 Otantamenetelmät